Vastaus:
Ikiliikkuva raajarikkoinen sirkusapina salikuntoon kuukaudessa.
Koska, miksi ei?!
Kuka:
Olen
25- vuotias Isa Pelto (tunnetaan myös nimillä Purrdi, Purra, Höntti
tai Kalja-Esa), ja aina liikkeessä. Eniten iloa elämääni on
tuonut kova treenaaminen telinevoimistelun, tanssin, juoksun sekä
akrobatian parissa. Mielestäni kaikkea voi tehdä paljon. Jos
treenaa paljon, tekee mieli syödä paljon, jolloin voi myös juoda
paljon. Vuosi sitten oikea nilkkani kipeytyi mitä luultavammin
liiasta tanssimisesta. Nilkka on saanut levätä, se on leikattu,
siitä on otettu ymmärtääkseni kaikki mahdolliset kuvat, sitä on
hierottu ja fyssarillakin saan ravata jatkuvasti. Minun on ollut koko
ajan vaikeampaa keksiä uusia innostuksen kohteita kun kaikki sattuu.
Juoksun olen vaihtanut pyöräilyyn, tanssista olen toistaiseksi
luopunut ja pariakrobatia on vaihdettu acrojoogaan.
Mitä:
Tarkoituksena
on toteuttaa vähän erilainen “treeniblogi”. En ole koskaan
kokenut tarvitsevani salitreeniä, ja olen siis täysin sivistymätön
salikulttuurin suhteen. Aikaisemmin olen treenannut pystyäkseni
tekemään uusia asioita kehollani, ulkomuoto on tullut kaupan päälle
siinä ohessa. Nyt harjoittelen ensimmäistä kertaa tavoittenani
muokata kehoa. Elokuussa on luvassa häitä, eeppisyysviiko,
kesäjuhlia, moottoripyöräilyä, akrobatiaa ja TIETENKIN
salitreeniä. Salitreeni on blogin ensisijainen fokus, mutta pari
hassua tarinaa ja kuvaa muistakin touhuistani tulee varmasti
julkaistua.
Millon:
Tässä
on Elokuu aikaa tutustua kuntosalitreenaamisen koukuttavaan
maailmaan, josta kaikki puhuvat. Mikäli tosiaan innostun ja jään
koukkuun sekä treenamiseen, että sen tuomiin tuloksiin, on jatkoa
luvassa.
Miks:
Koska
kova treenaaminen on aina ollut osa myös kaljan ja karkin makuista
elämääni, haluan nyt todistaa, ettei tavoitteellinen treenamminen
todellakaan tarkoita paheistaan totaalikieltäytymistä. Olen
suhtautunut negatiivistesti tähän yhteiskunnassamme jylläävään
fitness-buumiin, jossa urheilusta ja liikunnasta on tehty (mitä
luultavammin) ohimenevä muoti-ilmiö. Laji kuin laji (koripallo,
yleisurheilu, maastojuoksu, voimistelu, pariakrobatia, latinalaiset
paritanssit), olen aina onnustunut sekä treenaamaan kovaa,
näyttämään hyväkuntoiselta ja siinä samalla juhlia, juoda,
nauttia ja syödä. Nyt haluan selvittää, onko tosiaan niin, ettei
kuntosalilla saa tuloksia kuin kieltäytymällä elämän muista
nautintoa tuttavista osa-alueista.
OHO!
Meni vähän avautumisen puolelle , zorry ;)
Olen
myös vilpittömästi utelias, haluan oppia ja ymmärtää mistä
kaikki puhuvat.
![]() |
| On sivistymätöntä olla ymmärtämätta salikulttuurista mitään |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti